Historia
Edvard Fazerin aika
Edvard Alexander Fazer (1861-1943), konserttipianisti sekä oopperan- ja baletinjohtaja, oli myös Suomen ensimmäinen impressaari. Hän rikastutti Suomen musiikkielämää mullistavalla tavalla; istutti kulttuurimme musiikkielämään puun, jonka elinvoimaiset versot tuottavat monenlaisia erinomaisia hedelmiä edelleen.
Eri lähteiden mukaan Edvard Fazer aloitti impressaaritoimintansa jo 1890-luvulla järjestämällä satunnaisia konsertteja tuntemilleen taiteilijoille. Kauppiasperheen jälkeläisenä hän oli jo konserttipianistina toimiessaan kehitellyt ajatusta perustaa Helsinkiin kansainvälisen tason konserttitoimisto ja taiteilija-agentuuri, joka alkaisi huolehtia kotimaisten taiteilijoiden esiintymisistä sekä kutsua maahamme konsertoimaan maailman huippumuusikoita. Pianistiaikaisten esiintymis- ja opintomatkojensa ansioista hän oli paitsi luonut arvokkaita kontakteja Venäjälle ja Keski-Eurooppaan, Britanniaan ja jopa Kaukoitään ja Amerikkaan, myös nähnyt, miten impressaarit toimivat ”suuressa maailmassa”, niin managereina kuin promoottoreinakin.
Edvard Fazerin oma konserttitoimisto rekisteröitiin aikansa yritysrekisteriin vuonna 1903 nimellä Edvard Fazers Pianouthyrnings och Konsertbyrå. Nimensä mukaisesti yritys paitsi järjesti konsertteja ja esiintymistilaisuuksia taiteilijoille, myös huolehti konsertinjärjestämisen edellytyksistä instrumenttivuokrauksen muodossa. Ilmoittelussa ja markkinoinnissa käytettiin kuitenkin nimeä Konsertbyrån Edvard Fazer (Edvard Fazerin Konserttitoimisto). Tämä nimi vakiintui myös toimiston arkinimeksi ja suorastaan tavaramerkiksi, joka tunnettiin laajalti maailmalla.
Aino Acktén konserttiohjelma
Aikalaisten kertoman mukaan konserttitoimistoa hoidettiin tarmokkaasti. Siitä kertovat harvat säilyneet dokumentitkin: konsertteja järjestettiin jopa useita viikossa. Fazerin ”talliin” kuuluivat mm. Jean Sibelius, Robert Kajanus, Aino Ackté, Ida Ekman ja Armas Järnefelt. Myös ulkomaisten supertähtien lista on häkellyttävä: Elvira de Hidalgo, Fjodor Shaljapin, Misha Elman, Fritz Kreisler, Pablo Casals, Sergei Rahmaninov, Eugene Isaye. Fazerin toimisto järjesti myös tanssiesityksiä ja –matineoita. Lapsiyleisöäkään ei unohdettu: dokumenteista löytyy Maggie Gripenbergin tanssinäytäntöjä lapsille ja Jalmari Finnen satuiltamia. Helsinkiläisyleisö pääsi vuonna 1906 sinfoniakonserttiin, jossa Helsingin kaupunginorkesteria (tuolloin vielä nimeltään Helsingin Filharmonisen Seuran orkesteri) johti kapellimestari Gustav Mahler. Yksittäisten taiteilijoiden lisäksi myös orkesterit luottivat Edvard Fazerin ammattitaitoon: hän toimi vuosia Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterin puheenjohtajana ja teki 1911 aloitteen kunnallisen orkesterin perustamiseksi. Vaikka tämän hankkeen toteutuminen vei vielä vuosia, jo 1912 perustettiin Helsingin kaupungin musiikkilautakunta, jonka varajäseneksi valittiin Edvard Fazer.
Varsinaiset impressaarin kannuksensa Edvard Fazer hankki 1908, jolloin hän perusti Venäjän keisarillisen baletin jäsenistä ryhmän, joka lähti laajalle Euroopan-kiertueelle. Edvard Fazer siis esitteli baletin ensimmäisenä Länsi-Euroopan yleisöille. Vuotta myöhemmin Djagilev teki sopimuksen Fazerin kanssa ja otti maineikkaan seurueen hoitaakseen.
Vuosien kuluessa, suhteiden lisääntyessä ja kokemuksen karttuessa, Edvard Fazerista tuli kansainvälisesti erittäin tunnettu impressaari. Häntä pidettiin luotettavana ja suoraselkäisenä, avuliaana, rakastettavana ja vaatimattomana ihmisenä, joka ei väheksynyt eikä ylenkatsonut mitään taiteilijoiden hyvinvointiin tai konserttijärjestelyihin liittyvää tehtävää.
Joidenkin dokumenttien mukaan Edvard Fazer luopui jo 1909 virallisesti konserttitoimiston johtajuudesta – muut aktiviteetit Suomen musiikkielämässä veivät yhä enemmän aikaa – mutta käytännössä hän lienee vastannut sen toiminnasta ainakin pitkälle 20-luvulle saakka, mm. läpi ensimmäisen maailmansodan vuosien. Toimistoa johti 1909-1924 Helge Mörck, ja hänen jälkeensä hetken aikaa Mörckin leski Maj Mörck. Vuonna 1924 konserttitoimiston nimi muutettiin muotoon Konsertdirektion Fazer Konserttitoimisto. Toimiston jouduttua suuriin talousvaikeuksiin se liitettiin vuonna 1925 osaksi Fazerin musiikkikauppaa, jolloin nimeksi tuli Fazerin Musiikkikaupan Konserttitoimisto.
Musiikki-Fazerin aika
Musiikkikaupan yhteydessä konserttitoimiston asema – lähes monopoli omalla alallaan – vahvistui entisestään. Esimerkiksi vuonna 1925 konserttitoimisto järjesti Helsingissä 60 konserttia ja maaseudulla eri puolilla Suomea 139 konserttia – erään arvion mukaan 90% koko maan konserteista. Konserttitoimiston sotia edeltävä huippuvuosi saattoi olla 1928, jolloin dokumenttien mukaan järjestettiin 379 konserttia!
Konserttitoimiston asema keskeisenä helsinkiläisenä musiikki-instituutiona ja siihen liittyvä vaikutusvalta lienee ollut vahvimmillaan säveltäjä Ernst Pingoud’n toimiessa toimiston johtajana ja samanaikaisesti Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä aina vuoteen 1933 saakka. Sitten koittivat vaikeat vuodet – pulakausi ja uudet sodat – ja konserttitoimiston johto vaihtui tiuhaan. Ernst Pingoudia seurasi johtajana lyhyen aikaa sotilastaustainen Elias Hydén, sitten Konrad Fazer, jonka kuoleman jälkeen Pingoud palasi hetkeksi uudelleen konserttitoimiston johtoon.
Vuodesta 1939 aina 1960-luvulle saakka konserttitoimistoa johti legendaarinen Elsa Salminen, joka oli työskennellyt toimistossa jo vuodesta 1929 kotimaisten konserttien järjestäjänä (ja sitä ennen Edvard Fazerin alaisuudessa Suomalaisessa oopperassa). Elsa Salmisen aikana konserttitoimiston työmäärä ja asiakaspiiri laajenivat entisestään. Konsertteja ja muita tapahtumia järjestettiin lähes joka ilta, myös viikonloppuisin. Suomessa vieraili tuon ajan kansainvälisiä tähtiä, kuten Marian Anderson, Bronislaw Huberman, Artur Rubinstein, Johann Strauss nuorempi, Berliinin filharmonikot (joiden ensimmäinen vierailu tosin järjestettiin jo vuonna 1925), Wiener Sängerknaben – sekä mm. Carmen Miranda ja Louis Armstrong orkestereineen. Konserttitoimiston repertoaariin kuuluivat vuosikausia myös mm. Holiday on Ice –jääshow, ulkomaisten tanssiryhmien Suomen-vierailut, teemaelokuvasarjat, runokiertueet sekä esimerkiksi Kansallisoopperan kesäkiertueiden raha-asioiden hoito. Tuotiinpa Suomeen näytille myös täytetty valas ja oikea elävä intiaani! Konserttitoimistoa työllistivät myös kesäfestivaalit. Kun esimerkiksi television katselu ei vielä vienyt ihmisten aikaa iltaisin, konserteissa riitti yleisöä.
Elsa Salmisen aikana 1946 konserttitoimisto myös irtautui Musiikkikaupasta ja siitä tuli Oy Konserttitoimisto Fazer. Läheinen yhteys Musiikki-Fazeriin kuitenkin säilyi ja sittemmin konserttitoimisto yhdistyi jälleen monialayritykseen. Vuodesta 1941 toimitusjohtajana toiminut Roger Lindberg – Fazerin sukua hänkin – piti konserttitoimistoa eräänlaisena yrityksen kruununjalokivenä ja piti omalta osaltaan huolta taiteilijoista. Setänsä Edvard Fazerin tapaan Roger Lindberg piti taiteilijoista huolehtimista tärkeänä asiana. Hän piti myös välttämättömänä pitää yllä laajoja ja hyviä suhteita alan ulkomaisiin toimijoihin. Roger Lindberg olikin mukana perustamassa kansainvälistä taiteilija-agentuurien ja konserttitoimistojen järjestöä The Association Européenne des Agents Artistiques / European Association of Artist Managers (AEAA) Pariisissa vuonna 1947, ja toimi siinä aktiivisesti vuosikymmeniä.
Alkuvuodesta 1963 Elsa Salminen sairastui ja joutui jättämään tehtävänsä palveltuaan toimistoa 33 vuotta. Sen jälkeen Konserttitoimiston vastaavana hoitajana toimi lisensiaatti Maire Pulkkinen, kunnes johtajaksi kutsuttiin Viggo Groundstroem. Maire Pulkkisen lisäksi Konserttitoimiston talouspuolella työskenteli tuolloin myös Gunvor Kuusijärvi. Pulkkiselle kertyi työvuosia Fazerilla runsaat 20 ja Kuusijärvelle lähes 50!
1980-luvulla konserttitoimistoa johti joitakin vuosia Kari Vase, ja vuodesta 1988 vuoteen 2001 Tuula Sarotie. Talouspäällikkö Märta Gartz-Kuokkanen oli konserttitoimiston palveluksessa 1984-2010. Grundstroemin aikana Suomessa vieraili säännöllisesti kansainvälisiä huipputaiteilijoita, kuten Svjatoslav Richter, Mstislav Rostropovitsh, Isaac Stern ja David Oistrah ja hiukan myöhemmin – ja vielä nykyäänkin – Peter Schreier, Grigori Sokolov, Vladimir Ashkenazy, Murray Perahia… Monet toimiston työntekijät ovat viihtyneet konserttitoimistossa pitkään ja tehneet sinne elämäntyönsä, mutta myös monet taiteilijat ovat pysyneet toimistolle uskollisina vuosikymmeniä.
Fazer konserttitoimisto on koko historiansa aikana toiminut porttina idän ja lännen välillä. 1900-luvun alussa monet länsieurooppalaiset taiteilijat poikkesivat Helsinkiin matkallaan Venäjälle ja Fazerin järjestämät esiintymiset olivat monille venäläistaiteilijoille tie Länsi-Euroopan ja Amerikan konserttilavoille, myös Neuvostoliiton aikana. Fazerin listoille on tullut taiteilijoita myös huomattavimpien suomalaisten musiikkikilpailujen, esimerkiksi vuodesta 1965 saakka järjestettyjen Sibelius-viulukilpailun kautta. Ensimmäisen kilpailun voittajan, jo edesmenneen Oleg Kaganin jälkeen Fazerin listoille ovat päässeet Liana Isakadze, Pavel Kogan, Ilja Grubert, Viktoria Mullova, Sergei Stadler, Leonidas Kavakos, Pekka Kuusisto, Lisa Batiashvili, Alina Pogostkina ja Nancy Zhou. Monet näistä hienoista taiteilijoista ovat nyt alansa juhlittuja maailmantähtiä – ja esiintyvät Suomessa edelleen.
Kohti uutta vuosituhatta
Vuonna 1990 konserttitoimisto yhtiöitettiin jälleen. Yritysrekisterimuutokseen kirjattiin nyt toimiston nimeksi Fazer Konserttitoimisto Oy – Fazer Konsertdirektion Ab, josta kansainvälisissä yhteyksissä käytetään englanninkielistä nimeä Fazer Artists’ Management Inc. Vuodesta 2001 toimitusjohtajana on ollut yhtiössä vuodesta 1989 saakka työskennellyt Aino Turtiainen-Visala. Yli satavuotiaan konserttitoimiston viimeisin haaste on ollut musiikki- ja talouselämän globalisoituminen 2000-luvulla. Uuden teknologian, koulutustason nousun ja yleisen kielitaidon parantumisen ansioista suuret kansainväliset toimistot ovat tulleet myös Suomen markkinoille jäädäkseen. Toisaalta samoista syistä ovat kansainväliset markkinat entistä luonnollisempi suuntautumiskohde myös pienelle Fazer Konserttitoimistolle. Myöskään kansainvälisestä järjestötoiminnasta ei ole jättäydytty pois: AEAA:n toimintaan osallistutaan tällä hetkellä vain epävirallisesti, mutta toimisto on vahvan International Artist Managers’ Associationin (IAMA) jäsen. Nykyinen toimitusjohtaja on ollut sen hallituksen jäsen vuodesta 2002 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2008.
Nykyisellään konserttitoimisto on ennen kaikkea taiteilija-agentuuri, joka edustaa noin sataa ulkomaista taiteilijaa (kapellimestareita, instrumentalisteja ja laulajia) Suomessa ja pienempää joukkoa suomalaistaiteilijoita Suomessa ja maan ulkopuolella. Vuosittain järjestetään konsertti- ja oopperakiinnityksiä hiukan yli sadalle taiteilijalle keskimäärin 450 eri esiintymistilaisuudessa. Toimiston toiminta-ajatus on muuttunut sadan vuoden aikana hämmästyttävän vähän: taiteilijoita välitetään orkestereille, musiikkijuhlille ja muille instituutioille sekä yksittäisiin tilaisuuksiin, konsertteja järjestetään sekä tilaustyönä että toimiston omalla riskillä, räätälöidään orkesterikiertueita ja johdetaan kahden musiikkijuhlan (Helsinki Spring Light Chamber Music sekä Meri ja musiikki / Musik vid havet Inkoossa) tuotantoa. Fazerin edustamia suomalaisia kiintotähtiä ovat esimerkiksi viulutaiteilijat Pekka Kuusisto ja Réka Szilvay, pianotaiteilijat Olli Mustonen, Eero Heinonen, Heini Kärkkäinen ja Paavali Jumppanen, kitarataiteilija Ismo Eskelinen, klarinettitaiteilija Christoffer Sundqvist ja trumpettitaiteilija Pasi Pirinen. Klassisen genren ulkopuolella yhteistyötä tehdään Dallapé-orkesterin ja pianon monitaiturin Iiro Rantalan kanssa. Tämän ajan kansainvälisistä supertähdistä ovat Fazerin järjestämänä viimään mm. viulutaiteilija Anne-Sophie Mutterin ja Kamariorkesteri Wien-Berlinin konsertti Helsingin uuteen Musiikkitaloon.
Nykyisin on muodikasta jokaisen itseään kunnioittavan yrityksen määritellä arvonsa, visionsa ja missionsa sekä luonnollisesti luoda brändi. Fazer Konserttitoimistossa tämä kaikki on ollut helppoa. Toiminta-ajatus on säilynyt häkellyttävän samanlaisena Edvard Fazerin ajoista saakka. Kaiken toiminnan perustana on oltava intohimoinen rakkaus musiikkiin ja vankkumaton usko sivistyksen ja taiteen merkitykseen yhteiskunnassa. Tältä arvopohjalta on helppo luoda visio siitä, että taide – jopa meidän edustamassamme ”vaikeahkossa” muodossa pysyy ja kestää tulevaisuudessakin. Missio olkoon sen edistäminen jalostamalla siitä liiketoimintaa, joka voi tuoda aineellisen toimeentulon impressaarillekin, ylläpitää sivistystä ja edistää monien ihmisten elämänlaatua – ja uusimpien tutkimusten mukaan jopa terveyttä.
Ja se brändi on sitten se hyvä maine, joka ansaitaan luovuudella, ahkeruudella, luotettavuudella ja huolellisesti tehdyllä työllä. Niin kuin Edvard Fazerkin sen ansaitsi.